torstai 24. huhtikuuta 2014

Pahoittelut hirvittävän pitkäksi venyneestä blogihiljaisuudesta- mutta kerrankin, kerrankin sille on mielettömän hyvä syy. 

Meille nimittäin tulee vauva ♥




Erittäin toivottu ja kovasti odotettu pieni ilmoitti tulostaan muutama viikko sitten ja on siitä saakka pitänyt tulevan äidin tiukasti vaakatasossa. En olisi ikinä uskonut, että alkuraskaus voi olla näin hirvittävän kamalaa aikaa. Tänään kierähtää käyntiin neljäs viikko sisätiloissa. Kolme aiempaa on mennyt 90% vaakatasossa, sillä jopa vessaan nouseminen aiheuttaa pahoinvointimyrskyn joka päätyy oksentamiseen. Makuullaan on ihan kohtalaisen hyvä olla. Kaikki hyvää tarkoittavat neuvot kuten "syö usein" ja "käy kävelyllä" alkavat pikkuhiljaa nostattaa pieniä höyrypilviä korvista - kaikkea on kyllä kokeiltu. Neuvolassa käskettiin lepäämään. Istuminenkin on hankalaa. Tänään se sujuu, pitkästä aikaa. Oon laittanut kaiken toivoni siihen, että omalla kohdalla, kuten useimmilla naisilla, pahoinvointi helpottaa ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen. Siis ihan kohta.

Raskaus on siis fyysisesti hirvittävän ikävää, mutta tämä henkinen puoli, ai että. Käytiin varhaisultrassa viikoilla 9+2 ja nähtiin, että meidän pieni on ihan oikeassa paikassa ja ihan oikean kokoinen ja siellä lyö ihan oikea pieni sydän, pumtsipumpum. Että sitä voikin olla niin onnellinen pienestä plussasta raskaustestissä ja niin sekaisin viinirypäleen kokoisesta tyypistä joka on laittanut mut vaakatasoon neljäksi viikoksi- siellä se on ja sen pieni sydän sykkii minun sisälläni.


upside down ♥


Siis jos kaikki sujuu jatkossakin hyvin, minusta tulee marraskuussa äiti, ja samalla tehdään tästä ihanasta miehestä mun vierelläni isä, ja meistä tulee ihan oikea perhe. En ole koskaan, ikinä milloinkaan ollut näin onnellinen mistään. 

psst. ethän onnittele vielä julkisesti facebookin puolella- säilytetään salaisuutta siellä vielä hieman varmemmille viikoille. kiitos ♥