ensiaskeleita

Tänään on ollut erityisen kiva ilta. Näin ystävää, joka asuu kaukana ja jota siksi näen harvoin. Näin myös pienen masukummun ja ihmeellisen pienen olennon ultraäänikuvissa, sillä maailma saa ensi kesänä miniversion ystävästäni. Aika mahtava juttu, lapset ja niiden saaminen ja onnelliset ystävät, nimittäin. Huomenna poikkean tavoistani ja nousein aikaisin aamupalalle samaisen ystävän kanssa, ennenkuin tämä ottaa vatsansa kanssa suunnan kohti kotikaupunkiaan.

Kävin illalla myös moikkaamassa kummipoikia, ja olin erityisen iloinen että kävin, nimittäin pienempi kaveri otti tänään ensiaskeleensa ♥ . Huojuen ja horjuen mutta kuitenkin päättäväisesti ja määrätietoisesti. Ei ollut mitään parin askeleen kokeilua ja sitten istumaan palaamista, vaan seitsemän askelta kerralla ja heti perään ympyrää. Kuulemma. Niitä ihan ensimmäisiä en nähnyt, nyyh, mutta saman päivän askelia pääsin ihmettelemään kuitenkin.
Ens kesänä saa olla silmät selässä ja polvissa, kun tyyppi pääsee maailmaa tutkimaan.

On ne vaan ihmeellisiä, pienet ihmiset ja niiden alut. ♥